Keiteleen urheiluhallissa urheiluharrastus ei lopu saliin, sillä myös kellarissa harjoitellaan. Siellä ei kuitenkaan lennä hiki yhtä paljon kuin luodit.
Keiteleen ampumaseura on suomalaisessa nuorten ampumaurheilussa pieni suuri seura. 2000 asukkaan kunnassa ampumaurheiluseuran junioritoiminnassa on mukana vuosittain noin 20–30 kouluikäistä nuorta. Seura on nuorten ampumaurheilijoiden, eli Kultahippuampujien määrän osalta kokoluokassaan kymmenen suurimman seuran joukossa Suomessa.
Keiteleen Ampumaseuran käytössä on liikuntahallin alakerta, jossa ilma-aserata sijaitsee. Harjoituksia järjestetään pari-kolme kertaa viikossa. Matti Helaste kertoo, että seuran uusitut harjoitustilat ovat erinomaiset. Helaste toimi kehittämishankkeen aikaan seuran Juniorijaoston puheenjohtajana.
– Meidän 6–14-vuotiaat nuoret harjoittelevat näissä tiloissa. Uusitulla ilma-aseradalla voidaan harrastaa ilma-aseilla. Harjoittelemme sekä ilmapistoolilla että -kiväärillä. Nuorimmat aloittavat harjoittelun istualtaan ampumalla kiinteältä tuelta. Taitojen ja iän karttuessa siirrytään ampumaan seisoaltaan pienempien tukien avustaessa.
Harrastuksella pitkä perinne
Nuorten ampumaharrastuksella on Keiteleellä jo pitkä perinne. Aktiivista harrastustoimintaa on ollut lähes parikymmentä vuotta. Nykyisin seurassa on noin 20 nuorta ampumaurheilun harrastajaa.
Ampujat harjoittelevat 2–3 kertaa viikossa. Heidän lisäkseen samassa tilassa harjoittelevat paikalliset reserviläiset sekä ajoittain myös riistanhoitoyhdistyksen metsästäjät.
Ilma-aseradan käyttö ja harrastustoiminta painottuu talviaikaan. Kausi alkaa syksyllä koulujen alettua ja päättyy nuorten ampujien kansalliseen Kultahippu Finaali -kilpailuun, joka järjestetään vuosittain huhtikuussa.
Kun reilu nelisen vuotta sitten vetäjät seurassa vaihtuivat, he totesivat, että vuosituhannen alusta saakka käytössä ollut tila on käynyt vanhanaikaiseksi.
– Tuolloin valmistelimme hanketta, jolla koko tila peruskorjattiin. Seinät ja lattiat sekä kalusteet ja kaapit uusittiin, mutta suurin uudistus oli nykyaikaisempien rata- ja ampumalaitteiden hankkiminen, Helaste kertoo.
Leader Ylä-Savon Veturi myönsi uudistukseen rahoitusta, jolla ampumaseura hankki ratalaitteet ja ampumapöydät. Ilman Ylä-Savon Veturin tukea seuralla ei olisi ollut mahdollisuuksia yhtä suuren remonttiin.
– Leader-rahoituksella mahdollistettiin se, että saimme ajanmukaiset laitteet, jotka kestävät käytössä pitkään, Helaste sanoo.
Urheiluhallin alakerrassa on tällä hetkellä kahdeksan ampumapaikkaa, joihin ampumatuet voidaan asettaa tarpeen mukaisesti. Helasteen mukaan Leaderin tuki oli erinomainen apu. Tilaremontin jälkeen Ampumaseura innostui hakemaan lisää rahoitusta, kun uuden ilmakiväärin hankinta oli ajankohtainen.
-Teemahankkeen avulla ampumaseura sai hankittua uuden harrastusvälineen. Seura on erittäin tyytyväinen Leaderin ajoittain tarjoamaan Teemahanke -malliin, joka mahdollistaa pienempien hankintojen tekemisen esimerkiksi yhdistysten toiminnan ja toimintaedellytysten tehostamiseksi.
Jo aiemmin ampumaseuralla oli iso projekti Leppäselän kivääriradalla. Parannustyöt alkoivat 2012 maansiirtotöillä entisellä haulikkoradalla ja uusi rata valmistui 2014.
Veturin tukemana rakennetun kivääriradan ampumatkat ovat nyt 25, 50, 100 ja 200 metriä. Kilpailulajina radalla on kasa-ammunta.
Keiteleen ampumaseuran hallituksen jäsen ja kivääriradan ratavastaava Timo-Heikki Varis kertoo, että ratahanke toteutettiin neljän toimijan yhteishankkeena.
– Keiteleen riistanhoitoyhdistys otti yhteyttä ampumaseuraan ja kahteen paikalliseen reserviläisjärjestöön. Palaverissa selvisi, että ampumaseuralla on tarve saada pitkä kiväärirata, riistanhoitoyhdistyksellä oli tarve saneerata hirvirata ja rakentaa uutena kohteena karhurata. Reserviläiset halusivat uuden pienoiskivääriradan ja parannuksia pistooliradalle. Kaikkia toimijoita palvelevina hankkeina parannettiin tiestöä, uusittiin sähköistys, rakennettiin käymälätilat ja kaivo.
Nyt kivääriradalla käy säännöllisesti harjoittelemassa ja kilpailemassa 60–70 ampujaa. Metsästäjät käyttävät rataa aseiden kohdistukseen. Vuosittain radalla ammutaan ainakin 10 000 laukausta.
Mikäli kiväärirataa ei olisi Leppäselkään rakennettu, lähin vastaava kasa-ammuntarata löytyisi Kokkolasta Lohtajalta.
– Ylä-Savon Veturin rooli oli hankkeessa ratkaiseva. Alussa tuen hakeminen tuntui työläältä, mutta ei se mahdottoman vaikeaa ollut. Ylä-Savon Veturissa on niin hyvä ja kärsivällinen henkilökunta, että me pärjättiin oikein hyvin, Varis kiittelee.
Leader-hankkeen toteuttaminen on myöhemmin mahdollistanut jatkohankkeita. Ampumaseura on jatkanut alueen kehittämistä omin varoin, kun jo hankevaiheessa ennakoitiin radan ympäristövaikutukset ja turvallisuusriskit.
– Radalla on alusta alkaen ollut luotisiepparit. Lyijy- ja kuparijäämien talteenotossa on pyritty ja myös onnistuttu lähes sataprosenttisesti. Tuorein asia meillä on 25 ja 50 metrin ratojen metalliset luotisiepparit, Varis kertoo.
