Leader-toiminta on keskeinen osa EU:n maaseuturahoitusta, joka on ollut suomalaisen maaseutupolitiikan merkittäviä välineitä jo kolmen vuosikymmenen ajan. Juhlavuosi huipentui 13.11. pidettyyn Leader-työn 30-vuotisjuhlaan Säätytalolle, jonne oli kokoontunut Leader-toiminnan aktiiveja ympäri Suomen.

Juhlassa julkistettiin yhdessä 53 Leader-ryhmän kanssa tuotettu juhlajulkaisu, joka kokoaa yhteen paikallisen kehittämistyön merkittävimpiä saavutuksia, tarinoita ja tuloksia vuosien varrelta. Juhlajulkaisuun pääset tästä linkistä: Leader-Sanomat
Juhlapuheen piti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah
”Kun ensimmäiset Leader-ryhmät aloittivat toimintansa Suomessa vuonna 1996, harva osasi arvata, että tästä eurooppalaisesta kokeilusta kasvaisi yksi suomalaisen maaseudun kehittämisen pysyvimmistä ja vaikuttavimmista toimintatavoista. Tänään Leader-toiminta kattaa 99 prosenttia Suomen pinta-alasta, sen piirissä asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä ja sitä toteuttaa 53 Leader-ryhmää ympäri maan.”, totesi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah juhlapuheessaan.
Myös maaseutupolitiikan näkökulmasta Leader-toiminnalla on tärkeä rooli tulevaisuuden rakentajana.
Leader-toiminta vahvistaa luottamusta, yhteisöllisyyttä ja kehittämisosaamista
Juuri valmistuneen Leaderin lisäarvon arvioinnin perusteella Leader-toiminnan keskeinen vahvuus on kyky tunnistaa paikallisia tarpeita ja kohdentaa kehittämistoimia alueiden omista tarpeista käsin. Leader-toiminta mahdollistaa kehittämisen myös sellaisille yhdistyksille, yhteisöille, nuorille ja mikroyrityksille, jotka jäisivät helposti muiden rahoituslähteiden ulkopuolelle.
”Selvityksen mukaan Leaderin todellinen vaikutus voi olla jopa dokumentoitua suurempi. Monet sen merkittävimmistä tuloksista, kuten luottamuksen lisääntyminen, verkostojen syntyminen, yhteisöllisyyden vahvistuminen ja paikallisen kehittämisosaamisen kasvu, ovat vaikeasti mitattavia mutta alueiden pitkäjänteisen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeitä”, toteaa johtava asiantuntija Laura Jänis.
Selvityksen mukaan Leaderin näkyvimpiä vaikutuksia ovat paikallisyhteisöjen toimintaedellytysten paraneminen. EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu ja kunnostettu muun muassa harrastuspaikkoja, kylätaloja ja ulkoilureittejä.
Talkootyö, vapaaehtoistoiminta ja paikallisten ihmisten osallistuminen nousivat arvioinnissa merkittäviksi lisäarvon lähteiksi. Leader-ryhmien toiminta ja rahoitetut hankkeet lisäävät yhteistyötä, luovat uusia verkostoja sekä vahvistavat alueiden kehittämiskykyä pitkällä aikavälillä. Elinvoimakeskukset puolestaan rahoittavat pääsääntöisesti suurempia, alueellisesti merkittäviä toimia, joilla vahvistetaan pienten ja isompien toimijoiden yhteistyötä.
Leaderin lisäarvomallin pilotoinnissa Nuoriso-Leader-toiminta nousi esiin merkittävänä keinona vahvistaa nuorten osallisuutta ja osallistumista paikalliseen kehittämiseen.
Leader-juhlavuosi esillä Verkostoaamussa ja Brysselissä
Juhlavuoden kuulumisia ja tulevaisuuden näkymiä kuullaan myös Leader-aiheisessa Verkostoaamussa keskiviikkona 18.11. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden kuulla ajankohtaiset uutiset, keskustella Leader-toiminnan vaikutuksista ja jakaa kokemuksia eri puolilta Suomea.
Lisäksi 20.11. Brysselissä pidettävä kutsuvierastilaisuus kokoaa yhteen keskeisiä EU-tahoja kuulemaan ja keskustelemaan inspiroivista esimerkeistä, hankkeista ja saavutuksista eri vuosikymmeniltä. Tilaisuudessa julkaistaan myös englanninkielinen versio juhlajulkaisusta.
Arviointi: Näkymätön hyöty näkyväksi : Leader-toiminnan lisäarvomallin pilotointi ja havainnot
Verkostoaamu: Leader-työtä Suomessa jo 30 vuotta!
Teksti: Maa- ja metsätalousministeriön 13.11.2026 julkaisema tiedote.
Kuva: Maaseutuverkosto






